Davvisámegiella — Buorre diehtit allaskuvlaoahpuid birra
Háliidat go lohkat allaskuvllas dahje universitehtas de dieduid maid dárbbašat diehtit gávdno dás Studera.nu.
Allaskuvlaoahpu birra – daga diehtomielalaš válgga
Sis geas lea allaskuvlaoahppu lea álkibut oažžut barggu. Vuolgge das mas don leat čeahppi dahje beroštat go válljet oahpu, de šaddá vel somábut lohkat.
Makkár oahppu lea buoremus?
Lea álo buorre lohkat, muhto váldde sealvái nu ollu go vejolaš ovdal válljet maid háliida lohkat, váldde ”Jämför utbildning” veahkkin. Das sáhtát buohtastahttit oahpahusaid, ja allaskuvllaid ja maid oažžut buorre gova bargomárkanis daid sierra surggiin. Sáhtát maid oaidnit maid Universitetskanslersämbetet lea lohkan oahpahusa dási birra.
Oahpponeavvu veahkeha du
Váldde sealvái maid háliida ja makkár vejolašvuođat dus leat, ovttas neavvuin. Gávnnat neavvu gymnásaskuvllas, komvuxas ja universitehtain ja allaskuvllain.
Till Hitta och jämför utbildning
Gelbbolašvuohta ja ilmmuhus – doaibmá ná
Leat moanat áššit mat mearridit gii vuostáiváldo oahpahussii:
- galle ohccit lea oahpahussii
- makkár ánsolohku dus lea ja daid earáin lea
- galle sajit gávdnojit oahpahusas.
Sierra oahpahusain allaskuvllas leat sierra gelbbolašvuohtagáibádusat. Dainna oaivvilduvvo ahte fertet lohkan visot gurssaid mat gáibiduvvot vai beassá álgit juste dan oahpu. Sáhtát maid háhkan gelbbolašvuođa álbmotallaskuvllas. Jus váilet formálaš ánssuid muhto leat háhkan sullásaš máhtuid eará láhkái, de sáhtát maid rehkenastot gelbbolažžan. Gohccoduvvo reella gelbbolašvuohta.
Jus leat eanet geat ohcet go gávdnojit sajit, de cuoldin dahkko dain geain lea gelbbolašvuohta. Cuoldimis buohtalastot visot iežas ánssu mielde oahpahussii. Du ánsolohku rehkonastto juohke oahpahussii maid ozat ja gávdnojit gymnásagurssat mat addet lasse ánsocuoggá. Dieđut gelbbolašvuođa, cuoldima ja ánsocuoggáid birra gávnnat siiddus studera.nu.
Illmmuhus
Ilmmuhat iežat Antagning.se. Sáhtát dohkkehuvvot eanemus 45 allaskuvlacuoggáide juohke lohkanbaji (dábálaš lohkanbajis leat 30 allaskuvlacuoggá). Vuorut molssaeavttuid vai dat oahpahusat maidda eanemusat háliida beassat leat bajimusat.
Allaskuvlageahccaleapmi – dus ii leat mihkkege massit
Allaskuvlageahččaleapmi addá dutnje vel ovtta vejolašvuođa bessat ohppui. Eanemus oahpahusaide bidjojuvvot muhtin sajit allaskuvllageahččaleami bohtosiid jelgii. Jus leat gelbbolaš ja leat čállán allaskuvlageahččaleami de iešalddis searvvat válljenjovkui allaskuvlageahččaleapmái. Jus dus lea árvosátni gymnásas, álbmotallaskuvllas dahje komvuxas, de searvvat ain maid árvosátnejoavkkus.
Buohkat besset cađahit geahccaleami, beroškeahttá agi, ássegullevašvuođa ja oahpahusa. Visot maid dárbbahat dahkat lea ilmmuhit iežat ja máksit ilmmuhandivaga 450 ruvnnuin.
Maŋemus ilmmuhanbeaivi
Maŋemus ilmmuhanbeaivi lea álo guovvamánu 15 beaivvi giđđageahccaleapmái ja cakcamánu 15 beaivvi cakcageahccaleamis. Beaivvit goas geahččaleapmi čállo rievdá.
Loga olgoriikkas – eanet ja eanet dahket dan
Lohkat olgoriikkas sáhttá máŋgga láhkai dahkat, lonohallanoahppin dahje freemoverstudeantan.
Lonohallanoahput
Jus leat beassan ruoŧa universitehtii sáhtát searvat lonohallanprográmmii (ovdamearka dihte Nordplus dahke Erasmus) lohkan dihte Eurohpás. Oaccut veahki válbmet oahpahusa du allaskuvllas ja du olgoriikkaoahput rehkenastot du ruoŧa eksámenii.
Ieš dego freemoverstudent
Sáhtát ieš ohcat oahpahusa olgoriikkas. Dávjá dárbbahat dohkálaš gymnásaárvosáni ja dohkkehuvvon giellageahccaleamis. Váldde oktavuođa dainna universitehtain gos leat áigun lohkat vai oaccut dieđuid mii gáibiduvvo.
Gáiddusoahppu – váldde ruoktot allaskuvlla
It dárbbaš šat válljet veaga ja oahpahusa, oassebarggu ja oahpahusa dahje oahpahusa ja olgoriikkaorruma gaskkas. Dus geas lea iešgoksa ja beroštupmi sáhtát dávjá dahkat goappeš! Sullii juohke goalmmát oahppi lohká gáiddusin ruoŧas.
Dihtor ja interneahtta
Dus ferte leat dihtorhárjáneapmi ja buorre fierpmádatoktavuohta du dihtorii. Soaittát dárbbahit beassama muhtin erenoamáš prográmmaide, webbakamerii, mikrofovdnii ja belljosiidda webbacoahkkimiidda. Dieđut maid dárbbahat oaccut allaskuvllas.
Oahppoguovddáš
Gávdnojit gáiddusoahput mas eai leat ollenge gáibádusat leat sajis. Jus ii hálit cohkká ruovttus ja lohkat de sáhtát ovdamearka dihte oassálastit oahppoguovddážis dan báikkis gos orut. Doppe gávdnojit oahpaheaddjit, dihtorat ja dat rusttegat mat gáibiduvvot. Sáhtát maid cađahit geahccalemiid das. Muhtin allaskuvllat addit olles oahpuid oahppoguovddážis. Allaskuvla addá eanet dieđuid dán birra.
Loga eanet distansstudier birra
Nášuvnnalaš veahádatgiella – gávdno go allaskuvllas?
Gávdno okta allaskuvla ovttasvástádusain iešguđet dain nášuvnnalaš veahádatgielain. Oahpahusfálaldat ii leat stuora. Hálddahusguovlolohku lassána ja dain sámiin, ruoŧŧelašsuopmelaccat ja durdnosleagilaccat lea lassánan vuoigatvuohta oahppat ja geavahit gielaideaset. Dat mearkkaša ahte dárbu ovdaskuvlaoahpaheddjiide ja oahpaheddjiide geat máhtte oahpahit nášuvnnalaš veahádat gielaide ja gielain lassána. Seamma dárbu gávdno oahppan olbmuide divššus ja fuolahusas geat máhtte bargat boarrásiiddivššus gos giella ságastuvvo.
Ubmeje universitehta lea nášuvnnalaš ovddasvástádus sámigielas muhto maid eará universitehtat ja allaskuvllain leat oahput dan gielas dahje kultuvrras. Ubmeje universitehta galgá maid álggahit oahpaheaddjeoahpahusaid sámigillii ja sámigielas.
Loga eanet Ubemje universitehta webbasajis
Leaŋkkat
Ilmmuhat iežat allaskuvlaoahpuide siiddus Antagning.se
Antagning.se
CSN dieđiha lohkandoarjaga birra (doarjja ja loatna)
CSN
Universitehta– ja allaskuvlaráđis lea ovddasvástádus Antagningen.se, studera.nu ja utbyten.se muhto maid árvvoštallan olgoriikka oahpus.
Universitets- och högskolerådet
Universitetskanslersämbetet árvvoštallá oahpahusaid ja vákšu studeanttaid riektedorvvolašvuođa
Universitetskanslersämbetet
YH-eiseválddit dieđihit ámmátallaskuvllaid birra
YH-eiseváldi
Iskka mii heive buoremusat dutnje Yrkeskompassena vehkiin Bargogaskkusteamis
Hitta yrken